Tietoja matkasta
Tervetuloa Mannisen matkassa taidenäyttelyyn!
Pe 17.5.2024 Villa Gyllenberg: Helene Schjerfbeck muoti ja taidetta 1880-1950 ja Didrichsen: Nordean Taidesäätiön kokoelma
Lähdemme matkaan aamulla kotipaikkakunnilta kohti Vihtiä ja Villa Joutselaa, jossa nautimme maukkaan buffetlounaan Villa Joutsela kuului aikoinaan Kopun kartanolle ja oli sen talvihuvilana. Vuosina 1931-1992 täällä kauniissa harjumaisemissa Hiidenveden rannalla toimi luontaiskylpylä eli Luontolan parantola, jossa myös Helene Schjerfbeck vietti jonkin aikaa vanhuuden päivinään ja maalasi täällä ollessaan. Matka jatkuu kohti Helsingin Kuusisaarea, jossa ensimmäiset kohteemme ovat Villa Gyllenberg kotimuseo ja Didrichsenin taidemuseo. Jakaudumme kahteen ryhmään ja ensimmäinen ryhmä tutustuu oppaan johdolla Helene Schjerfbeckin ”Muoti – taidetta ja pukuhistoria” näyttelyyn ja toinen ryhmä Didrichsenin taidemuseoon, jossa Nordean Taidesäätiön kokoelma, iltapäivällä ryhmät vaihtavat paikkaa. Kotimatkalle lähdemme noin klo 16.30/17.00.
Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. Schjerfbeck ja muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä Suomessa, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään rinnakkain. Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa
myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten viileän elegantit hahmot pitkine kauloineen ja punattuine huulineen sulautuivat osaksi taideteosten ilmentämää modernin naiseuden kuvaa. Schjerfbeckin innostus vaatteisiin tulee esiin myös hänen kirjeissään serkuntyttärelleen Dora Estlanderille, joka oli mallina teoksessa Elegantti nainen (Dora) (n. 1928). Kirjeet vuosilta 1922–1945 ovat nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa, ja näyttelyä varten tehty tutkimus pohjautuu osittain tähän lähdeaineistoon.
Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. Schjerfbeck ja muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä Suomessa, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään rinnakkain. Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa
myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten viileän elegantit hahmot pitkine kauloineen ja punattuine huulineen sulautuivat osaksi taideteosten ilmentämää modernin naiseuden kuvaa. Schjerfbeckin innostus vaatteisiin tulee esiin myös hänen kirjeissään serkuntyttärelleen Dora Estlanderille, joka oli mallina teoksessa Elegantti nainen (Dora) (n. 1928). Kirjeet vuosilta 1922–1945 ovat nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa, ja näyttelyä varten tehty tutkimus pohjautuu osittain tähän lähdeaineistoon.
Schjerfbeckin lisäksi esimerkiksi Albert Edelfelt (1854–1905) ja Gunnar Berndtson (1854–1895) inspiroituivat muodin maailmasta, ja heidän teoksissaan asut ja tekstiilit ovat keskeisiä tunnelman ja vaikutelman luomisessa. Erityisesti muotokuvataiteessa pukeutumisella on ollut keskeinen rooli. Näyttelyssä Schjerfbeckin teosten rinnalle tuodaan yli kahdenkymmenen muun suomalaistaiteilijan muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä teoksia. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä esitellään noin kolmekymmentä aikakauden pukuja vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin. Näyttelyssä tuodaan esiin myös pukujen valmistuksen ja ateljeemuodin historiaa. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana taiteelle, joka koetaan yleväksi ja ajattomaksi. Moderni taide ja moderni muoti kietoutuvat kuitenkin toisiinsa monin tavoin.
Näyttelyssä esillä olevat taiteilijat ovat: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.
Didrichsenillä avautuu ainutlaatuinen Nordean Taidesäätiön kokoelmaa esittelevä näyttely. Esillä on niin Suomen taiteen kultakauden suosikkeja kuin modernia taidetta. Kokonaisuudessa nähdään mm. Ferdinand von Wrightin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan ja Rut Brykin töitä.
Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma antaa entistä suuremmalle yleisölle mahdollisuuden tutustua taidesäätiön teoksiin; niitä on esitelty rajatusti Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevassa Vanhassa pankkisalissa sekä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry:n yhteisnäyttelyissä. Nordean Taidesäätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on toimia suomalaisen taiteen ja taidehistorian tutkimuksen sekä liikepankkitoiminnan historian tutkimuksen ja säilyttämisen hyväksi. Säätiön taidekokoelmassa yhdistyvät yli kahdenkymmenen suomalaisen liikepankin taidekokoelmat yli sadan vuoden ajalta. Yli tuhannen teoksen kokoelma on kansallisesti arvokas: se käsittää joukon huomattavia Suomen 1800-luvun ja kultakauden taideteoksia sekä laajalti 1900-luvun suomalaista taidetta. Didrichsenin näyttelyyn on kokoelmasta poimittu edustava valikoima taideteoksia 1800-luvun alusta 2000-luvun taitteeseen. Didrichsenillä nähdään mm. tunnetut Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C. G. E. Mannerheim (1929) ja Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus (1907). Säätiön kokoelman runsasta modernia osuutta edustavat mm. Sam Vannin Ikkuna (1944), Rut Brykin Kolme kaktuskukkaa (1950-luku), Juhana Blomstedtin Dialogi (1967), ja Leena Luostarisen Käärmekukka (1986). Teokset ovat ikkunoita Suomen historiaan – niin maan näkymiin kuin sen asukkaiden ajattelun muuttumiseen.
Matkan hinta/henkilö: 109 €, museokortilla 89 €
Didrichsenillä avautuu ainutlaatuinen Nordean Taidesäätiön kokoelmaa esittelevä näyttely. Esillä on niin Suomen taiteen kultakauden suosikkeja kuin modernia taidetta. Kokonaisuudessa nähdään mm. Ferdinand von Wrightin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan ja Rut Brykin töitä.
Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma antaa entistä suuremmalle yleisölle mahdollisuuden tutustua taidesäätiön teoksiin; niitä on esitelty rajatusti Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevassa Vanhassa pankkisalissa sekä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry:n yhteisnäyttelyissä. Nordean Taidesäätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on toimia suomalaisen taiteen ja taidehistorian tutkimuksen sekä liikepankkitoiminnan historian tutkimuksen ja säilyttämisen hyväksi. Säätiön taidekokoelmassa yhdistyvät yli kahdenkymmenen suomalaisen liikepankin taidekokoelmat yli sadan vuoden ajalta. Yli tuhannen teoksen kokoelma on kansallisesti arvokas: se käsittää joukon huomattavia Suomen 1800-luvun ja kultakauden taideteoksia sekä laajalti 1900-luvun suomalaista taidetta. Didrichsenin näyttelyyn on kokoelmasta poimittu edustava valikoima taideteoksia 1800-luvun alusta 2000-luvun taitteeseen. Didrichsenillä nähdään mm. tunnetut Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C. G. E. Mannerheim (1929) ja Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus (1907). Säätiön kokoelman runsasta modernia osuutta edustavat mm. Sam Vannin Ikkuna (1944), Rut Brykin Kolme kaktuskukkaa (1950-luku), Juhana Blomstedtin Dialogi (1967), ja Leena Luostarisen Käärmekukka (1986). Teokset ovat ikkunoita Suomen historiaan – niin maan näkymiin kuin sen asukkaiden ajattelun muuttumiseen.
Matkan hinta/henkilö: 109 €, museokortilla 89 €
Hinta sisältää:
- Kuljetus
- Opastus ja sisäänpääsymaksu Didrichsenin taidemuseossa ja Villa Gyllenbergissä
- Buffetlounas Villa Joutselassa
Huomioitavaa: Matka toteutuu, mikäli lähtijöitä on vähintään 25 henkilöä. Ilmoitathan mahdollisista ruoka-aineallergioista sekä voimassa olevasta museokortista varauksen yhteydessä.
Alustava reitti: Ruovesi - Orivesi - Tampere - moottoritien pysäkit matkalla Helsinkiin
Voit nousta bussiin kaikilta pysäkeiltä matkareitin varrelta. Ilmoitathan toivomasi kyytiinnousupaikan varauslomakkeen Lisätiedot-kohdassa. Alustavat reitit ja aikataulut saattavat muuttua. Lopullinen reitti ja aikataulu lähetetään laskun yhteydessä.
Helene Schjerfbeck: Hiljaisuus 1907, Nordea Taidesäätiö, kuva: Seppo Hilpo